tiistai 1. heinäkuuta 2014

Minä - haaste pitkästä aikaa

Joku saattoi luulla, että olin tämän Meriannelta saamani haasteen unohtanut. Ja he olisivat oikeassa, mutta mitään en myönnä. Näitä olen muistaakseni tehnyt yhden joskus, mutta nämä on ihan hauskoja. 


Saanpahan tekosyyn käyttää kuvituksena Jaakon iPhonella otettuja reissukuvia. Se kameran ja puhelimen yhdistelmä on aika hauska kun puhelimeen useen tallentuu tilanteita tai juttuja joita ei kameralla varta vasten lähde kuvaamaan. Ruoka nyt ollen yksi esimerkki.


Forbidden city eli kielletty kaupunki.

Tästä siis kysymys, (vanha tuttu juttu):
"Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään, vastata 11 haastajan kysymykseen, keksiä itse 11 kysymystä ja haastaa 11 bloggaajaa alle 200 lukijalle. Haasteesta pitää ilmoittaa haastetulle. Takaisin haastaminen ei ole sallittua."
(Valitettavasti rikon nyt sääntöjä ja vain vastaan itse.)


Se huikea ominaisuus kiinalaisessa ruoassa on, että se on niin halpaa, että voi maistaa hiukan kaikkea. Se on myös huono puoli, koska yksikin annos kyllä riittäisi kahdelle.


"Faktoja" minusta kehiin siis:

1. Välillä unohdan täysin, että aikuiseen elämäntapaan kuuluu stressata rahasta. Suunnittelen koko illan jotain junamatkaa Andeille, Googlaan retkiä Mount Everestille ja olen joskus jopa viittä vaille varaillut "lyhyitä ja halpoja" kaupunkiloma reissuja erinäisiin kohteisiin ennen kuin Jaakko kerkiää puuttua asiaan! Usein ei kerkeä nukkua yön yli kun keksii jotain jännittävää, vaikka usein se olisi meikäläisellä enemmän kuin tarpeen.

2. Päätin jo alkuvuodesta, että juoksen ensimmäisen maratoonini lähivuosina. Olin ihan raivona kun Jaakko sai paikan Lontoon maratoonille ja itse en. Ajankohtaa minun juoksulleni on nyt mietitty paljon ja eri kaupunkeja käyty läpi aina Lontoosta, Hampuriin ja jopa Amerikkoihin saakka. Kahteen vaihtoehtoon olen nyt rajannut ja päätynyt, joista toisen juoksen ensi keväänä/kesänä.

Vesipeto

Langkawi hotellin ensimmäinen allas. 

3. Olen sillä tavalla aika johdonmukainen, että laitoin rahani kiinni Saksan MM jalkapallo voitolle, mutta maalikuninkaaksi veikkasin Neymaria. Sitten tulin toisiin aatoksiin ja veikkasin vielä lisäksi Uruguaita voittoon, mutta ainoastaan siksi, että lempipelaajani Diego Forlan ei ole päässyt oikeen pelaamaan ja hermo meni.
Hermoistani en niinkään, mutta johdonmukaisuudestani olen tunnettu!

4. Kaverini heitti kerran haasteen: Jos saisin valita kolme ruokaa joilla eläisin loppu elämäni (ravintoarvoista ym viis, vaan puhtaasti maun puolesta ajatellen), mitkä ne olisivat?
Vastaus: Grillisipsit & valkosipulidippi, bataattikeitto ja Cesar salaatti päärynällä. Aika kovat eikö?

Hauska kuva muuten tuo. Otin 'spicy' ja hiukan oli tosiaan tulista. Ilme sen jo kertoo :D

Iltaisin mentiin aina ostamaan lähikaupasta valmiiksi pakattuja ja paloiteltuja (anteeksi luonto!!) vesimeloneja. Tässä myös mun reissun ainoat ostokset.

5. En syö paljon muuta karkkia kuin lakritsaa. Parhaita on ne vanhan ajan tosi pehmeät lakritsat. Esim suklaata syön vain tiettyyn aikaan kuussa, jos silloinkaan. Ja silloinkin tykkään vaan Fazerin sinisestä.
Silloin tuleekin joskus Jakille pahat paikat kun suklaata on saatava ja vain Fazer käy - "Mä en voi sulle kuule nyt suklaaksi muuttua!"

6. Olen kiivennyt South East Asian toiseksi korkeimmalle vuorelle - Mount Kinabalulle.
Olen siitä ylpeä!

Langkawi hotellilta taas.


7. Olen aika murtunut siitä faktasta, ettei me voida Jakin kanssa ottaa koiraa tänne Lontooseen. Hän on siitä kuitenkin iloinen, koska hänen työkaverit olivat sanoneet, että jos tyttö haluaa koiran, se on ansa. Mutta mä en kyllä haluis muuta kuin sen koiran. 

8. Jalkapallossa jos pääsen yksin läpi, käännyn vielä viimeiseen saakka ja koitan etsiä jonkun jolle syöttää. Salibandyssä hermostun jos olen vapaana/avopaikassa ja kukaan ei syötä, enkä ikinä syöttäisi kellekkään jos itse olisin edes osittaisessa näköyhteydessä maaliin. Johdonmukaisuus kunniaan. 

Langkawi

Jaakko osaa paljon temppuja.

9. Avokadot on tosi ärsyttäviä. Ihan sairaan hyviä, mutta vaatii koko kylän saada sellainen auki ja koskaan ne ei näytä hyvältä lautasella. En edes aloita granaatti omenasta!

10. Haaveeni on asua vielä muutamassa eri maassa ennen kuin täytyy lopullisesti päättää minne asettuu. Jaakko on sanonut, että melkeen minne vaan hän muuttaa kanssani, mutta Raumalle ei. Ilmeisesti Palloiiroissa on liian kova jengi ikämiehelle. 

Temple of Heaven


11. Sain tosi hyviä arvosanoja viime lukukaudelta ja olen niihin kamalan tyytyväinen. Sain jopa A:n kaikista pisimmästä, ärsyttävimmästä ja vaikeimmasta projektista. Itsenikin sillä hiukan yllätin. 

Mä tykkään porkkanakakusta ja Jaakko ei tykkää shoppailusta.

Meriannen kyssärit minulle:

1. Mikä kirja on sinulle merkinnyt paljon, ja miksi? 

Olen lukenut kirjoja kuten Edhard Tollen 'Läsnäolon Voima' ja sen klassikoksikin muodostuneen 'Salaisuus'-kirjan, mutta ne vain hermostuttavat minua jollain tavalla. Niissä on paljon hyviä oivalluksia ja juttuja, mutta aina joku vinksallaan joka alkaa ärsyttää minua.

Niimpä vastaan tähän Veljeni Leijonamieli, joka antoi minulle painajaisia koko lapsuuteni ajalle (näin unta että siskolleni tapahtui jotain vaikka kuinka yritin pelastaa, kuten kirjassa Joonatanin pikkuveljelle), mutta on tehnyt kyllä lähtemättömän vaikutuksen aikoinaan.

2.Mikä sinulle tekee kodista kodin?

Jaakko. Hiukan ällö-vastaus, mutta koti voisi olla missä tahansa bambumajassa (äiti voi hengittää, emme ole muuttamassa bambumajaan mihinkään), kunhan siellä on hyvä olla ja on onnellinen.

Sohva on kanssa tärkeä. 


3. Jos voittaisit lotossa, miten luulet rahan muuttavan elämääsi?

Raha muuttaisi kyllä melkeen kaiken. Siis jos isosti voittaisi. En minä sitä nyt kyllä lähde kiertelemäänkään. Tuntuu, että omiin tavoitteisiin on paljon luottavaisempi ja keskittyneempi aina kun on perus turva kunnossa.

4. Kun bloggaamisen aikanaan aloitit, mitä halusit blogillasi saavuttaa? Ovatko tavoitteesi muuttuneet ajan kuluessa?

Halusin pitää päiväkirjaa ja tykkäsin ottaa valokuvia. Oli ihana ajatus, että jossain nettiviidakossa minulla on säilössä palasia omaa elämää jonka pariin voin palata koska haluan. 
Se on myös tapa pitää yhteyttä perheeseen jonka kanssa kuitenkin näen vain pari kertaa vuodessa kasvotusten. 

Sillä aikaa kun minä olen bloggaillut on tietysti noussut paljon uskomattomia blogeja ja tytöt tekee niillä ihan kivaa elantoakin. Oma "päiväkirjamainen" blogini ei ehkä ihan siihen kastiin olisi koskaan sopinut ja en haluaisi "luopua" liiasta itsestäni jotta tyydyttäisin jotakuta muuta. Tiedostan kyllä, että tälläisenä blogini sopii parhaiten niille jotka ovat seuranneet minua kauemmin tai niille jotka minut jo tuntevat. Tavallisesta elämästähän minä kuitenkin vain kirjoitan. 

Kyllä minä kirjoittamisesta ammatin haluan, mutta tämä blogi kyllä ei ole siihen tarkoitukseen. Se vaatisi tässä tilanteessa aivan liikaa aikaa ja energiaa. - Never say never. 

Joka päivä otettiin aikaiseksi lounaaksi tuplajätskit.
Se olikin ainut aika päivästä (jos ei satunnaista sukellusta lasketa) kun poistuin päivän varjon alta.
Apina

5. Mikä on bravuurisi keittiössä?

Hehe. Bravuuri on ehkä kohdallani hiukan väärä ilmaisu, mutta sanotaanko että aika harvoin poltan pohjaan tonnikala-kiusauksen. Erilaisten salaattien ideoimisessa olen kanssa etevä, vaikka joskus vähemmänkin olisi parempi. Myöskin tonnikala pihvit luonnistuvat, niissä on vaan kauheesti vaivaa. 

6. Mikä on unelmiesi lomakohde?

Nyt kun juuri täytin edellisen haaveeni eli Kiinan muurin, niin seuraavana haluaisin kiivetä Machu Picchulle. Myös muutaman kuukauden Italian kiertomatka olisi kiva ja onhan maailma kauniita paikkoja täynnä. Kyllä minä jokaiseen paikkaan menen joka mieleen tulee, aikaa se vaan ottaa. 


7. Oletko siisti vai sotkuinen ihminen? Onko se iän karttuessa muuttunut?

No noista kahdesta  vaihtoehdosta on ehkä oikeudenmukaisuuden nimissä valittava sotkuinen. Itse määrittelisin ennemminkin "rento" tai "priorisoiva" - Jaakko taasen saattaisi määritellä "laiska". 

Iän karttuessa puolustuspuheeni ovat ehdottomasti parantuneet.



8. Oletko kaupunki-ihminen vai maalaissielu?

Rakastan asua Lontoossa ja tykkään tosi paljon siitä kaupungin hälinästä ja siitä tunteesta kun vain voi hukkua ihmisvilinään. Lontoota rakastan, mutta voisin aivan yhtä hyvin nähdä itseni autiolla saarella aivan yhtä onnellisena. Sanoisin summa summarum, että olen maalais-sielu joka rakastaa sitä olotilaa, ettei vielä moneen vuoteen tarvitse päättää missä haluaa asua.

9. Kuka on lempinäyttelijäsi? Miksi?

Aku Hirviniemi. Se pastori Luttinen vai mikä ikinä sen kaksimielisen homo-pastorin nimi olikaan iski kyllä niin joka nauruhermoon joka kerta, että pelkästään sen yhden hahmon takia valitsen hänet. Aaa.. naali :D


10. Mikä on tärkeintä, mitä olet oppinut vanhemmiltasi?

Juuret ja siivet. 
En elä kenellekkään muulle kuin itselleni ja se tuki jonka olen saanut esim tälle maailmalle muuttamis päätökselleni on ollut vahva, vaikka tiedänkin että se heille koville joskus ottaa nähdä livenä vain jouluisin. 

Äiti aina sanoi myös että: "Ei kukaan ole sankari jos ei koskaan kaadu. Vaan sankari on se, joka kaaduttuaan aina nousee." Mami on sillai aika fiksu.

11. Missä toivot olevasi kahdenkymmenen vuoden päässä?

Ideaali tilanne olisi omistaa viinitila Ranskan eteläosista ja kolme Huskyä, tehdä töitä kotoa (olettaen että tilalla olisi tarpeeksi vahva wifi) ja matkustella paljon. 

Sikäli mikäli tämä ei ihan kokonaisuudessaan toteudu vielä tässä ajassa, niin olisin tyytyväinen siihen, että asuisin vihdoin paikassa jossa tiedän asuvani niin kauan että on jotain järkeä kuljettaa kaikki Iittalan astiani sinne. On sekin alku. 



Bonus fakta meikäläisestä:

Tässä viimeisessä kuvassa piilee arvoitus.
Arvatkaa mitä meidän lomalle oli juuri alimmassa kuvassa tapahtunut?

 Vinkki: Molemmat kuvat ovat Kuala Lumpurin lentokentältä.

Kiitos haasteetsa, aika kauan meni mutta valmistuihan se lopulta. :)