maanantai 4. maaliskuuta 2013

Silverstone Half Marathon

Jei. Siinä se nyt oli sitten. Meni oikeestaan paremmin kuin alku-odotuksiin nähden ajattelin. Hauska miten toi ihmismieli toimii. Ekana ajattelin että saamari, en pääse edes maaliin kun en ole treenannut tarpeeksi hyvin.
(Tai no kyllä mä tiesin et maaliin pääsen, on mulla sen verran hyvä kunto noin muuten ja kuitenkin en urheilussa yleensä kauheen helposti luovuta. Poikkeuksiakin on tietty.)
Mut siis pointtina se et oli oikeesti ihan kamalan masentunut fiilis sinne lähtiessä. Pelkäsin et siihen matkan tekoon siellä radalla menee yli 2 ja puol tuntia, joka olis mulle ollu henkisesti aika kamala paikka.

Mutta siis, kun päästiin paikalle ja aurinko hiukan paistoi, vedettiin juoksukamat niskaan ja mentiin sinne lähtöalueelle niin kyllä mulla nousi se into ja jännitys ja halusin vetää hyvin.

Eka kolme mailia (maili on 1,6 kilometria) (puolimaratooni on siis 13,jotain mailia eli 21 km) ... eka kolme mailia meni siinä kun Jaakko koitti vakuutella mua että ei ole pakko olla kärjessä, ei ole pakko ohittaa jokaista joka ohittaa meidät ja ei.. ehdottomasti ei ole pakko nyt juosta tämän kovempaa.

Olen kouluaikoina aina ollut se joka ohittaa kaikki viimeisellä kierroksella koska on jakanut voimansa oikein, mutta nyt kyllä meinasi multa lähteä aivan lapasesta. Olin vaan kerta kaikkiaan niin kamalan innostunut ja jännittynyt ja halusin voittaa (kaikki 8000 muutakin juoksijaa ???... hyvä Iitu).

No, juostiin kuitenkin oma juoksu ja aikakin oli ihan ok, 2 tuntia 2minuuttia ja 42 sekuntia, loppusijoitus 3291. On siinä ihan huimasti parantamisen varaa ja haluan jossain kohtaa elämääni juosta sen alle 1 h 45 min, joten työtäkin on kamalasti tehtävänä, siihen tarvitaan hiukan erilaista treenaamista jo kuin mitä viimeisen kuukauden aikana ollaan tehty.

Seuraavana haasteena on (mahdollisesti jos olosuhteet sallivat) Paavo Nurmi maratooni ja kahden tunnin alitus kesällä suomessa. Katsotaan päästäänkö siihen messiin.

(Kameraa ei ollut mukana, koska ei sen kanssa voinut juosta ja ei sitä uskaltanut sinne jättääkkään. Uskoisin että joitain kuvia saadaan jälkikäteen, katsotaan. Valitan.)

***

There. Did it (officially). The Adidas Silverstone Half Marathon went actually better than I had imagined considering the last month and the rubbish training we had. I was so afraid that it would take me more than two and a half hours to do the run (that would have been a mental break down for me!), but luckily it "only" took 2h 2min and 42sec. It is not under two hours but I am happy for it. 

It is my personal best anyway :) 

I actually felt quite sh*t when we left home and felt that it was not worth going since I had screwed up the training. But when we got there the sun was (almost) shining and while making our way towards the starting point I really started to feel excited and ready to go. 

The first few miles I went a bit crazy and Jaakko really had to struggle to keep me from not ruining our run. I was so exited that I wanted to go faster, get ahead of everybody and WIN (like I could win 8000 people)(did not think of that at the time). So, I was a mess, but we kept running our own run and got a good time.

The next goal is to go under two hours. I think we will run in Paavo Nurmi in Finland this year (if we have the time to get there) and this time train for it properly and go under two hours. 

(I unfortunately could not take camera so sorry about that.)

PS: My english is not perfect yet so shut up!

Like in kindergarden when everybody gets medals :)
Kaikki sai mitalit, ihan kun ois tarhassa. Se oli kivaa :)
Täällä on niitten nettisivut ** Website here:   http://adidashalfmarathon.co.uk

Kaikki kuvat on sitä kautta! ** Pictures from the website (Google)





The track / Rata